Ensipainokset

Satori Books valmistaa omien kirjojensa ensipainoksia käsityönä. Tekovaiheet ja valmistustavat vaihtelevat sidostyypin ja valittujen materiaalien mukaan. Sidosten kestävyyden takaamiseksi pienemmissä kirjoissa käytetään lankasidoksia. Keskipaksujen teosten liimasidokset tehdään käsin kestävällä viuhkaliimauksella, jolla kirjojen selän lisäksi liimaa leviää myös sivujen väliin tehden liimasidoksesta erittäin kestävän.

Kirjan painaminen

Kirjojen painaminen suoritetaan nykään usein erilaisin digitaalisin menetelmin. Aikaisemmin käytettyjä painolevyjä käytetään nykyään vain suurten painosten kohdalla. Käsityönä tehdyt Satori Booksin kirjat on painettu erilaisin mustesuihkutulostuksin, joilloin muoveihin perustuvaa lasertulostusta on voitu välttää. Painoissa valmistetut jatkopainokset on tuotettu erilaisin painomenetelmin.

Vain ensipainokset tehdään Satori Booksilla käsityönä. Painosta tilatessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että painossa käytetään vastuullisesta metsänhuollosta kertovia papereita.

Aihiot

Kirjojen aihiot tulostetaan ja valmistellaan sidostyypistä riippuen käsittelyvalmiiksi. Ensimmäisen julkaisun, Pyhitetty sairaus, kohdalla valitsimme sidoksen, jossa kirjan aihio valmistetaan irrallisista valmiiksi halutunkokoisiksi leikatuista lehdistä. Tässä sidoksessa valmiiksi painetut paperit asetellaan pinoina ja puristetaan tiukasti hiomista ja liimaamista varten. Yleisin aihion valmistelu on neljällä jaollisen sivumäärän muodostamien taiteltujen arkkien kokoaminen sidottaviksi signatuureiksi. Signatuuri sidotaan ensin ompelemalla, jonka jälkeen ne sidottaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Kirjanselän liimaus

Kirjojen selkäosat hiotaan ja liimataan. Japanilaistyylisten lankasidosten kohdalla liimaus vahvistaa sidosta vähentämällä paperin liikkumista ja sidoslankojen paperiin kohdistamaa rasitetta. Samalla liimaus lisää lujuutta kirjanselkään. Nopeastikuivuvat kirjansidontaliimat ovat kuivuttuaan värittömiä, joustavia ja kestäviä. Ensimmäisten liimakerrosten on oltava hyvin joustavia, jotta niistä tulisi kestäviä. Selästä saa tukevamman käyttämällä kovemmaksi kuivuvaa liimaa seuraaviin liimakerroksiin tai vahvistamalla sidosta esimerkiksi harsolla ja/tai kartongilla. Kaikissa lankasidoksissa ei käytetä liimaa ollenkaan tai liimaus voi tapahtua vasta sidonnan jälkeen.

Mikäli kirja tehdään liimasidoksella, on kestävän liimasidoksen aikaansaamiseksi välttämätöntä tehdä niin sanottu viuhkaliimaus (double-fan). Viuhkasidoksessa lehtiä taivutetaan liimattaessa kummallekkin puolelle, jolloin liimaa saadaan leviämään myös hivenen lehtien väliin. Tämän taivutuksen poisjääminen johtaa helposti sivujen irtoamiseen, jota yleisesti havaitaan teollisesti valmistettujen kuumaliimattujen kirjojen kohdalla.

Kirjan varsinainen sidontavaihe

Kirjoja voidaan sitoa hyvin monella eri tavalla. Oikeanlaisen sidostyypin valinta kirjan koon ja luonteen mukaan on tärkeää kirjan tunnelman luomiseksi. Ohuisiin kirjoihin sopivat hyvin esimerkiksi japanilainensidos tai erilaiset sivuompeleet. Sivuompeleita voidaan käyttää myös teollisessa kirjanvalmistuksessa, mutta käytännössä ne usein korvataan niittaamisella. Paksuissa teoksissa sivulta tehdyt sidokset eivät kuitenkaan ole optimaalisia luettavuuden suhteen, sillä sivulta sitominen rajoittaa kirjan avautumista ja vaikeuttaa käsittelyä. Sivulta tehdyt sidokset eivät myöskään ole kestäviä paksuissa kirjoissa. Paksujen kirjojen kohdalla paras vaihtoehto on edelleen perinteinen kirjastosidos, jonka tekeminen on kuitenkin hyvin hidasta ja siitä on pitkälti luovuttu hintavuuden vuoksi teollisessa kirjojen tuotannossa. Myös monet muut sidontatavat, kuten koptilaiset sidokset, ovat erittäin kestäviä ja niillä sidottu kirja avautuu kauniisti.

Kuvan sidos on variaatio japanilaisen sidoksen ja sivultasitomisen väliltä. Sidos on erittäin kestävä ja soveltuu ideaalisesti alle 200 sivuisten ja leveällä marginaalilla varustettujen runokirjojen sidontaan. Tämä sidostyyppi yhdessä korkeamman bulkin paperin kanssa rajoittaa kirjan avautumista useita perinteisiä sidoksia enemmän, mutta antaa kirjalle samalla jykevyyttä.

Satori Books käyttää kirjastosidosta vain muutamissa erikoisemmissa kappaleissa, sillä sen kanssa yhden kirjan tekeminen kaikkine vaiheineen vie useita tunteja, joka nostaisi myyntihinnan hyvin korkeaksi.

Kirjojen sidokset ja paperilaadut valitaan kirjan luonteen ja toivotun tunnelman mukaisesti.

Kirjanselän vahvistaminen harsolla

Sidotun kirjan selkä vahvistetaan harsokankaalla. Harsokangas on paljon paperia kestävämpää ja läpäisykykynsä vuoksi se liimautuu hyvin lujasti kiinni kirjanselkään. Harsokangas tai muu huokoinen kangas ei murru taittuessaan ja toimii siten hyvin kestävänä sidoksen lujittajana. Kuivuttuaan se tekee kirjan selästä tukevamman ja toimii kokonaisuutta sitovana elementtinä. Nykyään kirjansidontaan tarkoitetut harsot ovat pääasiassa synteettisiä materiaaleja aikaisemman puuvillan sijaan.

Viuhkaliimatuissa kirjoissa harson tukena on avautumista rajoittava tukipahvi. Kun kirjan avautumista rajoitetaan, kirjaa ei voida 180° kulmaan, eikä sivuja voida irroittaa sidoksesta sivun reunaa kiertämällä. Näin kirjan sidos on hyvin kestävä ja lehtiä vedettäessä itse paperi repeää ennen sidoksen pettämistä.

Kapiteelinauha

Kapiteelinauha on pääasiassa koriste, jonka tehtävänä on piilottaa kirjan sidos ja toimia esteettisenä elementtinä. Lisäksi kapiteelinauha suojaa kuitenkin sidoksen reunoja kulumiselta. Liimasidotuista kirjoista kapiteelinauhat jätetään usein kokonaan pois, mutta olemme halunneet käyttää niitä vahvikkeina pääosin esteettisistä syisä.

Kansien valmistus

Kovakantisten kirjojen määrä on kustannusten takia vähentynyt jatkuvasti. Kovakantinen kirja on kuitenkin yhä kaikkein kestävin ratkaisu. Kovat kannet muodostuvat ylivetomateriaalista ja kansien sisällä olevasta pahvista, joka leikataan kirjan mittojen mukaisesti. Kansipahvin laatu ja paksuus vaikuttavat kirjan tuntuun ja muodostavat oleellisia tekijän kirjan kestävyyden kannalta. Pääasiallisesti kansissa käytetään tiivistä konepahvia, joka liimataan huolellisesti ylivetomateriaaliin. Hyvin arvokkaissa kirjoissa on joskus käytetty mm. puuta pahvin tilalla.

Pehmeät kannet ovat kartonkia, jolle kansikuva on painettu. Pehmeäkantiset kirjat usein laminoidaan, jotta kartongin pinta kestäisi kulutusta. Japanilaisessa sidoksessa kannet voidaan tehdä myös ohuesta kankaasta, joka suojaa vähemmän kirjan aihiota, mutta kestää kauemmin kauniina. Tärkeimmät ja arvokkaimmat kirjan on Kiinassa ja Japanissa perinteisesti suojattu erillisellä kotelolla.

Ylivetokangas

Kovakantisen kirjan ulkonäön kannalta ylivetokangas on kirjan tärkein osa. Ylivetokankaita kutsutaan nimellä kluutti tai klootti. Ylivetokankaat muodostavat kansien näkyviin jäävän pinnan.

Perinteisten kirjastokappaleiden kannet olivat yleensä kokoklootteja, joihin kansikuva on saatettu liittää liimaamalla. Aikaisemmin kansikuvan sijaan kirjan koristeena toimi ylivetomateriaali. Se oli parhaimmillaan nahkaa, johon saatettiin upottaa kultaa, hopeaa ja jalokiviä. Myös korkealaatuisia kankaita käytettiin usein kirjan kansissa. Nykyään ylivetokankaat ovat usein muovipohjaisia nahkajäljitelmiä tai keinokuitukankaita. Nykyteknologia mahdollistaa tulostamisen kangasmateriaaleihin, jolloin voidaan tehdä myös kuvitettuja kokokloottikansia.

Kankaiden valinnassa huomio on kiinnitetty kestävyyten värien ja taivutettavuuden suhteen. Cansonin valokuvaukseen tarkoitetun Infinity sarjan canvaat ovat osoittautuneet erinomaisiksi materiaaleiksi kansien suhteen. Kanvaat ovat noin painoltaan 400g/m² ja ne ovat arkoistointikelpoisia säilyvyydeltään.

Käsintehtyjen kirjojen suhteen tulosteet tehdään Epson Stylys Photo R3000 -tulostimella.

Ylivetokankaan lakkaus

Ylivetokangas eli kluutti on rakenteeltaan kangasta, jonka sisäpuoli on kyllästetty paperilla tai muoviseoksella. Kyllästyksen tarkoituksena on estää kangasta imemästä liimaa, sillä imeytynyt liima tulee kankaan läpi tehden kirjan pinnasta epäsiistin.

Pyhitetty sairaus -kirjassa käytimme korkealaatuista valokuvien teettämiseen tarkoitettua, galleria/museolaatuista polyesterin ja puuvillan sekoitteesta tehtyä canvasta, jonka pinnoite takaa erinomaisen kestävyyden väreille ja kirjalle.

Tulostettu pinta voidaan suojata lakkaamalla, jos tulostetusta pinnasta halutaan hankausta, aikaa, aurinkoa ja tahroja kestävä. Parhaita päällysteitä ovat vesiohenteiset lakat. Ensimmäistä julkaisua varten valitsimme käyttöön valokuvien lakkaamiseen tarkoitetun vesiohenteisen Hahnemühlen vernissan. Se ei muuta kannen värejä eikä ole liian kiiltävä maalausmaisen pinnan aikaansaamiseksi. Teollisessa käytössä kirjojen kansien lakkaus tehdään usein liuotinohenteisella dispersiolakalla.

Lakkaamattomuudella voidaan kuitenkin säilyttää kankainen tekstuuri helpommin, joten lakkausta ei aina käytetä.

Esilehdet

Esilehdet sitovat kirjan aihion ja kannet tukevasti yhteen. Kirjan kestävyyden takaamiseksi esilehdet tehdään usein muita lehtiä paksummasta ja vahvemmasta paperista. Esilehtien tehtävänä on myös yhdistää kannen materiaali ja värimaailma kirjaan valittuun paperiin. Kuvan kirjassa materiaaliksi olemme valinneet vaaleanvioletin ColorIT paperin, joka on hyvin kestävää ja väriltään tasaista. Esilehtien liimauksessa käytetään apuna taittoluuta tasaisen liimauksen aikaansaamiseksi.

Valmiit kirjat

Kansien liimauksen ja painon alla kuivaamisen jälkeen kirjat ovat valmiita. Kirjoja tehdään yleensä useampi kappale kerrallaan, sillä useamman kappaleen erää on nopeampi tehdä liimaus- ja lakkausvaiheiden kuivumisaikojen vuoksi. Käsityönä kirjojen tuottaminen on useista työvaiheista johtuen hidasta ja tulee hintavaksi verrattuna koneelliseen painamiseen ja sidontalinjaan, jossa tuhansien kappaleiden painokset syntyvät nopeasti ja halvalla. Tästä syystä käsintehdyt kirjat ovat nykyään harvinaisuus. Tietääksemme olemme ainoa kustantamo Suomessa, joka enää myy käsintehtyjä painoksia.

Kirjantekotapa ja materiaalivalinnat vaikuttavat luonnonvarjojen kulutukseen. Nykyisen resurssien tuhlaamisen ja kertakäyttökulttuurin keskellä on syytä tarkoin miettiä milloin kirjalle kannattaa antaa fyysinen muoto. Digitaalisen kirjallisuuden käyttö yleistyy jatkuvasti. Sen tuottaminen ja levittäminen on ekologista ja halpaa verrattuna perinteisiin kirjoihin. Digitaaliset kirjat ovatkin oiva ratkaisu monien kirjojen kohdalla. Perinteisten kustantamo mallien rinnalle mielenkiintoisen vivahteen tuovat mukanaan valmiiden kirjojen tulostamisen mahdollistavan Espresso Book Machine tyyliset innovaatiot. Sen avulla kirjat siirtyvät digitaalisessa muodossa kalliiden, turhien ja epäekologisten logistiikkaketjujen ja varastojen ohi ja kirjoja tulostetaan vain kysynnän mukaan. Koneilla voidaan haluttaessa tulostaa nopeasti valmiita kirjoja suoraan kuluttajille, eikä kirjojen tuottamiseen tarvittuja resursseja haaskata suotta.

Resurssien säästämiseksi Satori Booksin kustantamo tekee käsityönä pieniä kirjapainoksia. Myös painoista tilatut painokset ovat pieniä, jotta jokainen kappale tulee myydyksi. Julkaistavia teoksia suunnitellessa erityistä huomiota kiinnitetään kirjan todelliseen kestävyyteen. Kirjan kestävyydellä tarkoitetaan materiaalien kestävyyden lisäksi myös sitä, kuinka kauan kirjan sisältö on ajankohtainen. Parhaat kirjat ovat sisällöltään ajattomia ja käsittelevät näkökulmia ihmisyydestä ja ikuisuudesta.